hovawart-uros Lumen Geitir, kutsumanimeltään "Frodo"
13.10.2007-23.9.2008
väri: musta (rinnassa pieni, valkoinen merkki)
kasvattaja: Tuominen Pirjo
Frodo jouduttiin lopettamaan n.11 kk:n iässä koko ajan pahenevan sairauden vuoksi. Frodon sairauskertomus on luettavissa täällä Frodon omalla sivulla.

kuva. Sari Helen

kuva: J-P Hoskari
i: "Ramses" Sateenkaaren Åskknall http://www.geocities.com/sudenjalka

e. "Aida" Elixier's Yrka http://kennellumen.com/

kuvaaja molemmat kuvat: J-P Hoskari
Sisarukset:
L. Geyr (musta uros)
L. Grissom (bl uros)
L. Gewitter (musta uros)
L. Gaja (musta narttu)
L. Gapo (musta uros)
L. Gaio (musta uros)
Tarina alkaa huhtikuusta 2008, jolloin Frodo sukelsi uimaan puolijäiseen suolampeen.
Muutama päivä tämän lenkin jälkeen oli ensimmäinen kerta, kun Frodo ei saanut virtsattua normaalisti. Luonnollisesti oletus oli, että pentunen sai untireissultaan virtsatieinfektion. Virtsanäytteessä havaittiin oireisiin nähden hyvin vähän bakteerikasvua, mutta antibioottikuuri aloitettiin oletuksella, että infektio oli vasta voimistumassa. Kuurin ajan oireet pysyivätkin poissa, mutta sen loputtua oireet palasivat. Uusintanäyte oli kuitenkin normaali, joten jäimme seuraamaan tilannetta.
Muutaman viikon kaikki sujui normaalisti ja asia ehti unohtua. Sitten oireet palasivat jäädäkseen. Tässä vaiheessa saimme kehotuksen kääntyä näihin vaivoihin erikoistuneen ell:n puoleen.
Vastaanotolle mentäessä näitä "pissalukkoja" oli ollut jo useampi kappale. Ne olivat lyhyitä kestoltaan ja menivät ohi kohtuullisessa ajassa. Tällöin kivut olivat enimmäkseen vähäisiä.
Virtsarakko ultrattiin ja rtg-kuvattiin. Tällöin ultrassa ei havaittu poikkeavia löydöksiä, mutta röntgentutkimus paljasti jonkinlaisen kurouman tai spasmin virtsaputkessa, aivan rakon liittymäkohdassa. Tutkimuksen perusteella oli vaikea sanoa, oliko löydös anatominen poikkeama vai hetkellinen spasmi. Frodo oli tuolloin vielä niin nuori, että fyysinen kehitys oli hyvin keskeneräistä.
Näillä tiedoilla aloitettiin kohtausten tarkka seuranta ja kohtauslääkityksenä Diapam 10mg sekä kipulääke.
Seurannalla pyrittiin tutkimaan kohtausten esiintymistiheyttä, voimakkuutta, lääkkeiden vaikutusta ja mahdollista olosuhteiden provokaatiota. Yhteistä, kohtauksia laukaisevaa tekijää ei kuitenkaan löytynyt, vaan "lukot" ilmenivät täysin sattumanvaraisesti.
Tässä vaiheessa lääkkeet laukaisivat kohtaukset melko tehokkaasti. Valitettavana sivuvaikutuksena ilmeni Frodolla voimakasta maanista käytöstä sekä harhoja. Tässä vaiheessa lääkitystä ei kuitenkaan lähdetty vaihtamaan, koska tutkimus ja seuranta oli kovin kesken. Lisäksi päätimme odottaa ja katsoa, josko lääkkeen sivuvaikutukset vähenisivät ajan kanssa.
Heinäkuussa -08 tuli ensimmäinen todella paha "lukko". Lääkkeet eivät auttaneet lainkaan ja Frodo oli vietävä päivystykseen katetroitavaksi. Virtsaa ei tullut ulos ollenkaan ja kivut olivat todella kovat. Katetroinnin jälkeen seuraava kohtaus tuli vrk:n kuluttua, mutta sitten oireet hävisivät kahdeksi viikoksi.
Elokuussa -08 kohtaukset alkoivat uudelleen. Ne alkoivat tulla sarjoissa, kestää kauemmin ja olla kivuliaampia. Lääkityksen teho alkoi myös heiketä ja kipulääkkeiden annosta oli nostettava. Sitten yhtäkkiä oireet hävisivät kolmeksi viikoksi, joka olikin pisin oireeton aika sairauden alettua. Elokuun lopulla kohtaukset kuitenkin palasivat entistä rajumpina. Kohtausten aikaiset kivut myös voimistuivat.
Tästä syystä päätin viedä Frodon lisätutkimuksiin suunniteltua seuranta-aikaa nopeammin.
Syyskuun -08 alussa Frodo tutkittiin uudelleen. Tällä kertaa virtsaputken spasmi oli havaittavissa koko ajan, myös ultrassa. Mitä ilmeisimmin ahtauma oli myös anatominen poikkeama, joka paheni kasvun ja kehityksen myötä. Tätä anatomista alttiutta vaikutti provosoivan pahemmaksi sekä hormonaaliset että neurologiset tekijät.
Hormonaalista provokaatiota päätettiin kokeilla lieventää kemiallisella kastraatiolla. Tavoitteena oli tämän myötä saada tämä erittäin vilkas pentu rauhoittumaan muutenkin ja sitä kautta saada alennettua myös neurologista provokaatiota "kierrosten" laskiessa.
Kastraatio päätettiin toteuttaa kemiallisena kahdesta syystä: sen tehosta ei ollut takuita ja leikkauksen stressi olisi voinut ennestään pahentaa oireita.
Tässä vaiheessa Frodon sairastaminen hallitsi jo arkea. Takana alkoi olla melkoinen määrä valvottuja öitä, hoitajien järjestämistä työvuorojen aikana, sekä monia muita käytännön järjestelyitä. Frodon käytös lääkittynä rajoitti hoitajaehdokkaiden määrää. Omat voimat alkoivat olla vähissä Frodon sairauden vaikuttaessa koko elämään.
Sitten 9.9.08 alkoi hyvin vaikea "lukko". Diapam ja kipulääke lievittivät oireita, mutta tilanne ei lauennut kokonaan. Tavallaan "lukko" jäi päälle pysyvästi ja lääkkeiden antaminen alkoi olla jokapäiväistä. Samoin Frodon kivut, lääkkeestä huolimatta.
Päivittäinen kipulääkennos alkoi nousta kolminkertaisiin lukemiin ja silti Frodo purki kipuja ja pahaa oloaan pureskelemalla itseään jaloista, kyljistä ja hännästä sekä pakonomaiseen levottomaan käytökseen, joka kohdistui myös ihmisiin. Frodo ei ollut missään vaiheessa aggressiivinen, mutta kylläkin arvaamaton.
Lopulta kaikkia lääkkeitä oli annettava kaksin- tai kolminkertaiset määrät. Tästä huolimatta oireet eivät pysyneet poissa.
Lopulta katsoimme Frodon tilanteen sellaiseksi, että olisi ollut kohtuutonta jatkaa hoitojen kokeilemista. Joka tapauksessa Frodon tila oli sellainen, että paranemisen toiveita ei ollut. Lääkitystä olisi lienee kuitenkin ollut jatkettava koko eliniän.
Jatkuva paine rakossa ja sen mukanaan tuomat kivut alkoivat olla kohtuuttoman voimakkaita, joten niin Frodo pääsi lepoon kivuista ja pahasta olosta.
Vaivalle en ainakaan vielä ole saanut diagnostista nimeä. Tällä tiedolla Frodon tilaan johti anatomisen, neurologisen ja hormonaalisen tekijän yhteissumma, jonka kaikkiin osa-alueisiin oli mahdotonta vaikuttaa riittävästi tai ei lainkaan.